lauantai 24. joulukuuta 2022

Jouluyö

Jos kaikki olisi ajateltu
heti alusta alkaen fiksusti
meillä olisi niin paljon vähemmän
kuolematonta runoutta

"Jouluyö, nyt laulaa saa!"

Laulan sanoja elävien, kuolleiden,
kuolemattomiksi sanoillaan tulleiden

Kun parempi olisi
soittaa vain peltirumpuaan

perjantai 9. joulukuuta 2022

SITI

Radiomastot suunnattu joka suuntaan,
taajuusvaihdin säädetty kaikille taajuuksille

Oletko minun Wow-signaalini lähde?

lauantai 19. marraskuuta 2022

Sulavat unelmat

Tilasin yksiöön kuution jäätä,
veistän lusikalla sulavia unelmia

Vaikka kävelen aamulla kastuvin jaloin hammaspesulle
minulla on Jää Oy:n numero pikavalinnoissa,
lusikoita huomisiksikin


sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Leikittelen ajatuksella
vihreistä kierrätyslaatikoista
joista kaivan hylättyjä
valkoisia sivuja

Annan kynäni miettiä
millaisia ostoslistoja
niihin on jäänyt kirjoittamatta



maanantai 24. lokakuuta 2022

Tinderpaniikki

Joskus käy niin kummasti,
meistä tulee match.
Ja vielä oudommin,
minä lähetän viestin,
johon sinä jopa vastaat,
ja ihan yhtäkkiä, ihmeellisesti,
meillä on keskustelu

Kun tapahtuneen on tajunnut,
hiipii kaiken sen tutustelun sekaan,
huomaamatta sen enempää
kuin lokakuun ukkosmyrskyjä,
ajatus siitä kuinka kiva voisi olla tavata,
kirjainten ja hymiöiden planeetan ulkopuolella

Jos en ehdi tuntemaan sinua paljon,
tapaaminen jännittää kuin
bussissa vieressä istuva
tuntematon matkustaja
alkaisi juttelemaan Ukrainan sodasta
ja Tuntemattomasta sotilaasta

Mitä useammin katson kuviasi,
luen viestisi, lähetän,
tutummaksi.
Sitä enemmän ajatus tapaamisesta muuttuu
naistenhauksi lavatansseissa,
luennon pitämiseksi ympäristönmuutoksesta,
Idolsin esikarsintaan osallistumiseksi
Tampere-talossa täyden yleisön edessä
biisillä Päivänsäde ja Menninkäinen

Ja vaikka olen sen sata kertaa laulanut,
unohdan sanat.
Sillä en osaa ajatella mitään muuta,
kuin sitä etten mahdu muottiin 
jonka sinä rakensit kuvista, sanoista,
niistä hymiöistä.
Tai sitä että minä olen ehtinyt jo aloittaa
ihastumisen,
ennen kuin olemme edes vertailleet
muottejamme toisiinsa,
nuoteista puhumattakaan

Taisin kirjoittaa sinulle
ajattelevani joskus liikaa.
Tai yleensä. 
Osaan ilmeisesti myös vähättelyn taidon




perjantai 7. lokakuuta 2022

Be-e-ing

Be the box!

En tiedä mihin sen laatikon piiloon työntäisi,
mieluimmin esille kaikkien teille
jaloissa pyöriväksi, tai nautinnoksi

Niin kuin sen unelman
bussiin rakennetusta saunasta
jonka ajaisi Jäämeren rantaan

Laatikko täynnä puurajan takaa
kuskattuja löylypuita
on tänään tyhjä,
näiden sanojen myötä
ei vieläkään piilossa.
Minulle olematon

Kaadoin metsää,
luonnostani, ekologisesti toki,
ja kun en enää kiuasta lämmitä
rakennan puista uusia laatikoita



lauantai 1. lokakuuta 2022

Käsiin kirjoitettu

Taas myöhässä, tai edellä aikaa

Lopputulos tuntuu olevan sama
teenkö pieniä piirustuksia lyijykynällä
isoja vuorihakulla
graniittiin
vessapaperiin
ei näistä merkkejä jää

Pitäisi opetella kello, kalenteri,
niin, että olisi joku kaiken näkemässä,
kaiken olisin nähnyt

Vastauksen tatuoin ranteisiin

Ehkä joku vielä huomaa
ennen kuin en jaksa enää vilkuttaa





lauantai 24. syyskuuta 2022

Ulottuvuuksista

Käpylästä Kallioon
kierrän jokaisen kirpputorin
eikä missään ole sellaista hattua
joka peittäisi tämän häpeän

Tai  taikasauvaa
jolla ylettäisin raapimaan
sitä osaa selkää jonne en elää yletä




perjantai 16. syyskuuta 2022

Interviewed

- So, your texts are quite emotional, mostly. Where do you get all the ideas you write about?
- En mää nyt oikeestaan ehdi ajattelemaan mitään ideoita. Tai tunteita.
- Yet there seems to be a need to say important things?
- Tuskin nuo mitenkään tärkeitä on kellekään.
- You have readers all over the country, these words must have something to interest audiences!
- Ei näitä lue muut kuin mun exät, kai ne haluaa välillä vilkaista vieläkö olen elossa.
- Is that why you still keep on writing?
- Ihan vain itselleni. Kun aina pienessä viinissä ei viitsi somessakaan olla äänessä.
- But are these texts you?
- Enimmäkseen. 1,5 promillen todennäköisyydellä. 

lauantai 10. syyskuuta 2022

Miksi ihmiset eivät uskalla olla onnellisia?

Muuta se ei vaadi, 
kuin antaa muiden olla hyvä sinulle, 
olla muille hyvä 

Jokin siinä hyvyydessä pelottaa

sunnuntai 4. syyskuuta 2022

perjantai 2. syyskuuta 2022

Arkkitehti

Pommikoneet,
luulin että ne olivat vain unia
(väärin luultu)

Vaikka säästivät teatterin,
museon,
palatsin ne upottivat niin syvälle,
että muiden täytyy nostaa se takaisin loistoon

Ja jos eivät siinä onnistu
palaan suunnittelemaan sivukujia


perjantai 26. elokuuta 2022

Piilo

Talo tärisee,
helikopterit yllä taas.

Parempi olla hengittämättä tällä säällä.

Lapsena unelmoin näkymättömyydestä,
nyt sitä enemmän.

Olisin myös halunnut oppia  lentämään,
mutta en ehtinyt koskaan nukkua niin pitkään.


perjantai 12. elokuuta 2022

Kivien hautausmaa

Kukaan ei kysy
kuka heittää ensimmäisen kiven.

Antakaa niiden tulla, 
en nosta kättä eteen,
väistä.

Jos joskus rakastit minua,
heitätkö kuitenkin
edes vähän sivuun, 
tulisi kiva reunus kummulle?

perjantai 29. heinäkuuta 2022

Tyhjän huoneen kylmä lattia
saa varpaani palelemaan

Kuvittelen miten nousen leijumaan,
keräämään lämpöä ilmasta
jota hengitämme

En uskonut että pystyn siihen tänään

Katsot miten jalkani irtoavat
puun väriseksi värjätystä muovista,
kohta taas lämpökameran havaittaviksi

Sinäkin olet jäässä,
tahdot nousta reppuselkään,
syliin

Pelkään että yhdessä nousisimme niin korkealle,
ettemme mahdu enää kulkemaan ovesta ulos,
ja vaikka sanon sen ääneen
sinä hyppäät

perjantai 1. heinäkuuta 2022

Suorastaan julmaa
julkaista sarja aisteista
jossa puhutaan vain tunteista.

En tiedä olenko vielä valmis
kirjoittamaan tunteista
ilman aisteja.

perjantai 24. kesäkuuta 2022

Jouto/hyöty


Minulla ei ole aikaa
oppia uusia harrastuksia,
laminaattilattian puumukaelmasyiden
epäsointuvuuden seuraamisessa on riittävästi tekemistä,
jos aika käy pitkäksi.

Ehkä pitää opetella
tähtäämään imurin putkella.

Yhtä pölyistä täällä olisi silti.

perjantai 10. kesäkuuta 2022

Äänet

Olen tänään taas Echoes-vuorella.
Välttelen, kiertelen,
kuuntelen muuta.
Mutta vääjäämättä soittolista vie sinne
missä korva lepää enemmän 
kuin hiljaisuudessa

Olen rakentanut oman kotelon,
jonne kadun moottorit,
yläkerran vessat,
naapureiden koirat,
television äänensäädöt, 
(ja sanotaan nyt ne pommitkin)
ei löydä.

Haluan kuulla
silmät jotka laulavat minulle
tuutiluu. 









perjantai 27. toukokuuta 2022

Könkäälle

Pikkukönkäälle ei päässyt muuta kautta kuin kiipeämällä jyrkkää kallionviertä polkua alas. Pientä miestä pelotti ensi kertaa se kulkea, muilla kerroilla ei. Alhaalla odotti eräänlainen aarrekammio, joskus kirjaimellisesti. Koskenlaskijoiden tippuneita tavaroita kerättiin useamman kerran talteen. Mutta varsinainen aarre oli joki, vesi, pyörteet. Kalat! En ole tähän päivään mennessä mitään isoa kalaa pyydystänyt, minut on jostain syystä irrotettu metsästäjä-kalastaja -kulttuurista. Kun minun siimani pysyivät löysinä, muilla ne venyivät. Mutta ne kalliot! Ja se könkään kuohu, kohina! Ehkä minä vielä päihitän tämän aikuisiän korkean paikan kammoni, kapuan alas kokemaan uudestaan sen, mitä en muutenkaan voi unohtaa. Jos vain vielä löydän polun pään.

lauantai 5. maaliskuuta 2022

Hajut

Joskus saunan jälkeen suihkussa
ilmassa on niin paljon pelkoa.
On melkein mahdotonta vastustaa
halua käpertyä sikiöasentoon lattialle,
hengittää lattiakaivon läpi.

Raitis ilma virkistää!

Mutta tänään tuulee idästä.
Pidän ovet kiinni,
tarkistan ikkunoiden tiivisteet.

perjantai 4. helmikuuta 2022

Näyt

Tyynen päivän laiturissa
mustan veden pinnassa vain omat kasvot
vaikka kuinka yritän niiden läpi.

Rakastin koskikalastusta, 
kalan hyppy aamuyön omassa varjossa,
aavistus, lupaus.

Ei minusta mestarikalastajaa koskaan tullut.
Ja silti ohuen kalvon läpi
kaikki maailman kosket,
syvyydet, pimeys.
Pyrstön iskut.

perjantai 21. tammikuuta 2022

Maut

Miksi minä yhä näen sinut
Pizzeria Firenzessä syömässä
vuoden sadatta pizzaa
jotta koko menu tulee käytyä läpi,
paistamassa makkaraa laavulla
jonka paras näköala on suo,
ostamassa minulle kebabia tien varrelta
koska tiedät että rakastan sitä?

Vaikka olenkin nyt vähähiilarisella
en ole koskaan unohtanut niitä makuja.
Vatsanikin totuttelee vielä.

Ja aivoni,
en uskaltanut mainita lehtikaalta,
pehmiksiä kaikilla mausteilla.

Tulkintoja

Meistä meidän pitäisi aloittaa
lopettaa
alkaa lopettamaan
lopettaa tämä aloittaminen.
Opettaa?
Vai sittenkin vain minusta?

Joskus käytän puolimerkityksettömiä fraaseja
kehystämään muka merkityksellistä sisältöä.

[Muka merkityksellinen sisältö.]

Pitäisikö tuo merkityksellinen sisältö
alleviivata vielä selvemmin.
Pisteen se ny sit laittoi, ei kysymysmerkkiä
(ja tuosta jätti pisteen pois, tästäkin)

Saat alleviivata ihan eri säkeet
Lisätä omat huutomerkkisi