Aikoja,

kun vielä voi 

kirjoittaa pimeydestä

Uuden kuun alla

revonhännistä,

maitovalaista taivaan poikki

Me taisimme

jo pelata nämä kortit,

minulle jäi ne öiden kipeät niskat,

unelma sinusta

niitä hieromassa

Ja vieläkin,

kun nypin pyykin sekaan

eksyneen talouspaperin palasia

kuivuvista vaatteista,

lasken Rakastaa,

Ei rakasta

Sukkia voi kääntää nurin

vain siihen saakka

kun tulos on 

se minkä tiesinkin

Toivottavasti ei haittaa,

että saat seurata imurilla

hetken aikaa