Tahdotko

Tahdotko nämä soittimet

joita en koskaan soita, 

mutta haluan pitää ympärilläni, 

jos kuitenkin innostuisin

Tahdotko odottaa kotona

kun kiusaan itseäni 

pitkilläraa'oilla lenkeillä

koska en halua

sinun kärsivän 

sillä tavalla

Tahdotko minun pitävän sinua hyvänä

Sinä tahdot minun lukevan

runoja noista runokirjoista

minun hyllyssäni

Niin kuin tänään

Ja vaikka ne hyllyt

ovat vain Ikeaa,

nuo sanat kulkevat mukanani

Syy(s)

Linnut tekevät lähtöä

Lapsetkin

Jos haluaisin noudattaa näitä vihjeitä, 

opettelisin lentämään

Jalkani ovat jo ilmassa

kun sinä tarraat 

renkaaseeni kiinni

Tähän minä jään

Kesäyö

Vaikka en tiedä

missä kohtaa

tähtirataa

sydänvirta on

Tässä valossa

on mahdoton

nähdä pimeyttä 

Kuvittelen

heijastuksen linnunradasta

koskeen jossa soudamme

Ei tämä noudata

sitäkään, reittiä

Reittejä 

Hippopotamus

Ja samalla

kun Afrikan joet kuivuvat, 

näännyttävät virtahevot, 

krokotiilit/diilit

Minulla on huono omatunto

niistä suudelmista

joita annamme

Dah, noh. 

Tämän piti olla

tiedostava runo

Vaikka maailma ympärillä murenee,

minulle riittää pitää sinusta kiinni

siihen asti kun

Tuotan, olen

Kaikki kirjoittaminen

on rakkautta

Haluan ihastua

näihin sanoihin

huomennakin

(Jos et vielä tajunnut,

kaikki nämä tekstit

ovat merkintöjä siitä

kuka olin,

kulloinkin)

---

Ja nyt kun olen tätä

tekstiä hautonut kuukausia,

tajuan että kaikki rakkauteni

ovat kirjoitettuja

Tämä nyt sykkivä

vielä preesensissä

Huone

Ovi, ikkuna,

niin paljon reikiä

ajatusten paeta ulos,

maailman kuultaviksi,

naurettaviksi,

unohdettaviksi

En saa kaikista kiinni,

vaikka kuinka hengitän sisään

Karanneet

korvaan neljänteen potenssiin

täyttämään tyhjiön

Sormen päät

Kun nyt sitten päätimme

puhdistaa nämä kaakelien saumat

Kai saan edelleen antaa sinulle

suudelman

kun osumme samaan risteykseen?

---

Miten voisin laskuttaa

niistä sähköiskuista

kun kosket minua?

---

Tiedän että meillä on eri Taivas

Annatko anteeksi

jos pääsin omaani

ensin

Barcelona

Ja nyt kun olemme

vertailleet käveltyjä reittejä

La Ramblalla

kätesi oli kädessäni

Aikoja,

kun vielä voi 

kirjoittaa pimeydestä

Uuden kuun alla

revonhännistä,

maitovalaista taivaan poikki

Me taisimme

jo pelata nämä kortit,

minulle jäi ne öiden kipeät niskat,

unelma sinusta

niitä hieromassa

Ja vieläkin,

kun nypin pyykin sekaan

eksyneen talouspaperin palasia

kuivuvista vaatteista,

lasken Rakastaa,

Ei rakasta

Sukkia voi kääntää nurin

vain siihen saakka

kun tulos on 

se minkä tiesinkin

Toivottavasti ei haittaa,

että saat seurata imurilla

hetken aikaa