Niissä räntäsateissa

ei tarvinnut pelätä mitään.

Jos ei lasketa lätäköitä.

Huonoja kenkiä.

Sen jälkeen kun talvet tulivat

juoksen mieluummin

heikoille jäille

kuin astun

vasta sataneeseen lumeen

poltettuihin askeliin.

360 astetta

Mihin suuntaan tahansa

nämä pyörteet kiertää,

nuo samat tähdet

on tuossa pään päällä

huomennakin.

Kaada kulta kahvia

neljä viittä täyteen,

laitan loput maitoa.

Ennen ei kelvannut

jos maito valui yli.

Pöydän pinta liian pyhä.

Sinulle kaadan metsästä puut

pöydäksi,

pesuliinoiksi.

Ne maat mitkä jää,

kauramaidoksi.

En osaa vieläkään päättää

olenko siivooja

vai siivoton.

Nimen kirjoitus

Hitto!

He sanovat että pitää ajatella kokonaisuutta!

Otava tuolla taivaalla

on kokonainen

senkin jälkeen

kun kukaan meistä

ei pysty kirjoittamaan nimeään lumeen

edes pistekirjoituksella.

Minä rakastan sinua

MinärakastansinuaMinäpelkäänminuaSinäpalvotminuaMinäpakenenkuuntaaksepiiloon

Täällä on helpompi hengittää

ilman happilaitteita

maan varjossa

pakkasessa

MuttaMinärakastansinuaMinullaonsinuaikäväTäältäonjoskusliianpitkämatkaEitänään

Näillä happisaturaatioilla

on parempi muutenkin

tasata hengitystään

MinärakastanhaluansinuaÄläunohdaminuasinuaMeitäLähelläTässäNytSinä

Ehkä suolle voisi rakentaa.

Poimia karpalot 

ensipakkasten jälkeen terassilta.

Odottaa nevan jäätymistä,

pääsisi kyläkaupasta hakemaan

hillosokerin,

eilisen uutiset.

Ehkä maalle voisi kurkistaa.

Nähdä polut joita kulkemalla

ei ole kainalot turpeessa

lukea päivän uutisista

numerot jotka ei pienene.

Sinä pysy lähellä!

Te muut, muistakaa turvaväli!

Suolle voi rakentaa.

Karpalohilloa.

Tähtiin

Vaikka ei olisi vielä kyllästynyt

seuraamaan pinnanmuotoja, 

väistelemään radiomastoja,

rikkaruohoja terassikivien välissä

Vaikka rakastaisi sukeltamista kylmään veteen,

kaivautumista lumihankeen,

jääkaappikylmää rosé-viiniä tappohelteellä,

mansikoita joita ei vielä ole perattu,

muikkuja jotka on

Sekoitan suolaa ja pippuria ruisjauhoihin,

sokeria kermavaahtoon,

vasemman väärään,

ja tämän keskellä katson ylös.

Siellä se jossain on

Apollo 11 ja Challengerin välillä.

Lapseni

Valo kulkee 300.000 kilometriä sekunnissa

Annan sinulle nyt etumatkaa tuhat,

haluan yhä nähdä loisteesi

Onnenkoukkuja

Jätän nämä tähän vain kellumaan.

Kun eväät on syöty

Jos olisi edes keksijän kyky

suunnittelisin vessaan peilikaapin

jonka ovet aukeaa

kun ne unohtaa kiinni