Pala. Peli.

Kuvan harhaan,
ajattelun harhaan,
minä sotkeudun aina vaan uudestaan.

Kun minulla on käsissäni
rubikin kuutio
jonka yksi kulmapala
menee väärin päin
vaikka kuinka ohjeiden mukaan kääntelen.

Ja ainoa oikea ratkaisu
on irrottaa kaikki muut palat rungosta.

Ei kai mitään vikaa etsimisessä,
tai siinä että löytää.

Piirrän tähän puulattiaan viivan
siihen missä sinä tulit vastaan.
Kävelen edestakaisin sen yli
ja rakastun aina uudestaan.

Joskus
Päästä
Päästää
Päästään irti

Mihin minun raivoni on kadonnut,
onko sitä ollutkaan?

Miksi minun pitää olla kiltti,
tehdä asiat kaikille hyvin?

Kun elää kiitoksista,
pitäisi ymmärtää jokaisen paino erikseen.
Sitä opiskelen.
Varokaa.