Olen tänään taas Echoes-vuorella.
Välttelen, kiertelen,
kuuntelen muuta.
Mutta vääjäämättä soittolista vie sinne
missä korva lepää enemmän
kuin hiljaisuudessa
Olen rakentanut oman kotelon,
jonne kadun moottorit,
yläkerran vessat,
naapureiden koirat,
television äänensäädöt,
(ja sanotaan nyt ne pommitkin)
ei löydä.
Haluan kuulla
silmät jotka laulavat minulle
tuutiluu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti