Ulottuvuuksista

Käpylästä Kallioon
kierrän jokaisen kirpputorin
eikä missään ole sellaista hattua
joka peittäisi tämän häpeän

Tai  taikasauvaa

jolla ylettäisin raapimaan

sitä osaa selkää jonne en elää yletä

Interviewed

- So, your texts are quite emotional, mostly. Where do you get all the ideas you write about?
- En mää nyt oikeestaan ehdi ajattelemaan mitään ideoita. Tai tunteita.

- Yet there seems to be a need to say important things?

- Tuskin nuo mitenkään tärkeitä on kellekään.

- You have readers all over the country, these words must have something to interest audiences!

- Ei näitä lue muut kuin mun exät, kai ne haluaa välillä vilkaista vieläkö olen elossa.

- Is that why you still keep on writing?

- Ihan vain itselleni. Kun aina pienessä viinissä ei viitsi somessakaan olla äänessä.

- But are these texts you?

- Enimmäkseen. 1,5 promillen todennäköisyydellä. 

Miksi ihmiset eivät uskalla olla onnellisia?

Muuta se ei vaadi, 

kuin antaa muiden olla hyvä sinulle, 

olla muille hyvä 

Jokin siinä hyvyydessä pelottaa

En enää koskaan nuku

Unissa kerrotaan,

uskotaan,

suurimmat valheet

Arkkitehti

Pommikoneet,
luulin että ne olivat vain unia

(väärin luultu)

Vaikka säästivät teatterin,

museon,

palatsin ne upottivat niin syvälle,

että muiden täytyy nostaa se takaisin loistoon

Ja jos eivät siinä onnistu

palaan suunnittelemaan sivukujia