perjantai 4. helmikuuta 2022

Näyt

Tyynen päivän laiturissa
mustan veden pinnassa vain omat kasvot
vaikka kuinka yritän niiden läpi.

Rakastin koskikalastusta, 
kalan hyppy aamuyön omassa varjossa,
aavistus, lupaus.

Ei minusta mestarikalastajaa koskaan tullut.
Ja silti ohuen kalvon läpi
kaikki maailman kosket,
syvyydet, pimeys.
Pyrstön iskut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti