lyö ihmistä jäisellä vastalla
viiman kurittamiin kasvoihin,
tällä meren lahdella
jäät sulivat jo jokin aika sitten
Astun kirkkaaseen veteen,
lämpimään kuin keskikesällä
Minun ei tarvitse väistellä kiviä,
siirtää levää tai roskia tieltä pois,
kun sukellan
Nousen pintaan jo kauan ennen kuin
hapenpuute pakottaisi
Puhallan keuhkoni tyhjäksi,
pilveksi pakkasilmaan
Jos kappale on upotettu nesteeseen
neste kohdistaa kappaleeseen
ylöspäin työntävän voiman,
joka on yhtä suuri kuin
kappaleen syrjäyttämän nesteen paino
Katson kun liikkeeni luomat aallot
osuvat sinun aaltoihisi,
hengityspilvet sekoittuvat
ja satavat päällemme,
kun kellumme yhdessä kevyemmin