6:15
Käsi lähtee liikkeelle
sammuttamaan musiikin
jo ennen kuin yön matka katkeaa
ja alkaa haihtua.
7:14
On aina käveltävä bussin perälle.
Etsiä silmät
jotka katsovat kohti mutta ohi.
Tänään hän ei ole täällä.
Tuskin vieläkään olisin saanut
hymyn aavistusta aikaan.
7:50
Orjan puku päällä
häivytän itseni tämän päivän valolta.
11:20
Näitkö?
Oliko se ajatus?
Kolmannen haarukallisen jälkeen?
Jääpalat vesilasissa
liian sileitä että kipinä syttyisi uudestaan.
16:10
Kaikki tahtovat pois, kotiin.
Tuhansia siirtymäriittejä yhteisestä yksityiseen.
Aikaa on vain vähän jäljellä,
väistäkää!
20:10
Kirjoitan.
Kirjaimia on 29
mutta joitakin niistä käytän tuskin koskaan.
Auttaisiko koko arsenaali löytämään jotain omaa?
Q, W, X, Z, Å?
22:30
Katselen valoja huoneeni katossa.
Sanovat tätä pimeydeksi.
Suljen silmät,
kutsun sävelet viemään tästä pois.
02:35
Kerran yössä on herättävä tarkistamaan aika,
kertaamaan asiat joita ei saa antaa
unien hävitettäväksi.
Kerran yössä on toivottava
että vieressä olisi joku
jonka puoleen kääntyä
ja olla siinä vain minä.
Verhojen takana piilossa tähdenlento.
Tämähän on mielenkiintoinen!
VastaaPoistaIlahdutti lukea tässä oman tekstin takkuamisen ohessa, virkistävä, erilainen ja silti niin tuttua arkea..
Tuo klo 16:00 kuvaus oli hyvin osuva ja napakka!
Heräisinpä minäkin kerran yössä noihin unelmiin. Oma herääminen kerran yössä on paljon raadollisempaa ja sisältää toiveen, että uni hävittäisi ajatukset..
Tuo tarina yöllisestä heräämisestä on aivan ihana, herkkä ja kaunis.. Olet löytänyt sanat, jotka hellii mieltä..
Todella upea teksti, piti alusta saakka otteessaan.
VastaaPoista