Ei mitään

Vasemman käden ranteella
voi tehdä sellaisen kierteen
jota oikea ei saa kiinni

Tämän tallensin youtubeen

näyttääkseni olevani elossa

Ja nyt kun minulla on näyttää kovaa faktaa

Miksi luottaa sanoihini?

Kaikkea

Kaatua jäiselle kadulle

antaa muiden nostaa pystyyn

vaikka luita ei olisikaan poikki

Kuunnella luentoja kenkävalinnoista

Istua omassa tai toisenkin

rauhassa kahvilassa

Pommitettuna 90-vuotiaan

kutsumattomalla elämäntarinalla

Keksiä tekosyitä poistua

Miettiä miksi tätä pientä kiveä

jota olen piilotellut kaikilta

joku muukin haluaisi pitää lämpimänä

Haluta olla

Kai se pitää astua ohi pitkospuusta,
upottaa kenkä vartta myöten,
jotta tuntisi sydämen taas sykkivän

Jouluyö

Jos kaikki olisi ajateltu
heti alusta alkaen fiksusti
meillä olisi niin paljon vähemmän
kuolematonta runoutta

"Jouluyö, nyt laulaa saa!"

Laulan sanoja elävien, kuolleiden,

kuolemattomiksi sanoillaan tulleiden

Kun parempi olisi

soittaa vain peltirumpuaan

SITI

Radiomastot suunnattu joka suuntaan,
taajuusvaihdin säädetty kaikille taajuuksille

Oletko minun Wow-signaalini lähde?

Sulavat unelmat

Tilasin yksiöön kuution jäätä,

veistän lusikalla sulavia unelmia

Vaikka kävelen aamulla kastuvin jaloin hammaspesulle

minulla on Jää Oy:n numero pikavalinnoissa,

lusikoita huomisiksikin

Leikittelen ajatuksella
vihreistä kierrätyslaatikoista
joista kaivan hylättyjä
valkoisia sivuja

Annan kynäni miettiä

millaisia ostoslistoja

niihin on jäänyt kirjoittamatta

Tinderpaniikki

Joskus käy niin kummasti,

meistä tulee match.

Ja vielä oudommin,

minä lähetän viestin,

johon sinä jopa vastaat,

ja ihan yhtäkkiä, ihmeellisesti,

meillä on keskustelu

Kun tapahtuneen on tajunnut,

hiipii kaiken sen tutustelun sekaan,

huomaamatta sen enempää

kuin lokakuun ukkosmyrskyjä,

ajatus siitä kuinka kiva voisi olla tavata,

kirjainten ja hymiöiden planeetan ulkopuolella

Jos en ehdi tuntemaan sinua paljon,

tapaaminen jännittää kuin

bussissa vieressä istuva

tuntematon matkustaja

alkaisi juttelemaan Ukrainan sodasta

ja Tuntemattomasta sotilaasta

Mitä useammin katson kuviasi,

luen viestisi, lähetän,

tutummaksi.

Sitä enemmän ajatus tapaamisesta muuttuu

naistenhauksi lavatansseissa,

luennon pitämiseksi ympäristönmuutoksesta,

Idolsin esikarsintaan osallistumiseksi

Tampere-talossa täyden yleisön edessä

biisillä Päivänsäde ja Menninkäinen

Ja vaikka olen sen sata kertaa laulanut,

unohdan sanat.

Sillä en osaa ajatella mitään muuta,

kuin sitä etten mahdu muottiin 

jonka sinä rakensit kuvista, sanoista,

niistä hymiöistä.

Tai sitä että minä olen ehtinyt jo aloittaa

ihastumisen,

ennen kuin olemme edes vertailleet

muottejamme toisiinsa,

nuoteista puhumattakaan

Taisin kirjoittaa sinulle

ajattelevani joskus liikaa.

Tai yleensä. 

Osaan ilmeisesti myös vähättelyn taidon

Be-e-ing

Be the box!

En tiedä mihin sen laatikon piiloon työntäisi,

mieluimmin esille kaikkien teille

jaloissa pyöriväksi, tai nautinnoksi

Niin kuin sen unelman

bussiin rakennetusta saunasta

jonka ajaisi Jäämeren rantaan

Laatikko täynnä puurajan takaa

kuskattuja löylypuita

on tänään tyhjä,

näiden sanojen myötä

ei vieläkään piilossa.

Minulle olematon

Kaadoin metsää,

luonnostani, ekologisesti toki,

ja kun en enää kiuasta lämmitä

rakennan puista uusia laatikoita

Käsiin kirjoitettu

Taas myöhässä, tai edellä aikaa

Lopputulos tuntuu olevan sama

teenkö pieniä piirustuksia lyijykynällä

isoja vuorihakulla

graniittiin

vessapaperiin

ei näistä merkkejä jää

Pitäisi opetella kello, kalenteri,

niin, että olisi joku kaiken näkemässä,

kaiken olisin nähnyt

Vastauksen tatuoin ranteisiin

Ehkä joku vielä huomaa

ennen kuin en jaksa enää vilkuttaa