Olisihan se saavutus.
Törmätä tiiliseinään,
ottaa siitä energia
ja pompata samalla voimalla takaisin.
Mutta suunta muuttuu,
törmäyskulmasta riippuen.
En ole kumia, en superpallo.
Valun seinää pitkin alas
etana jolla ei ole pyrkimystä
päästä muurin huipulle.
Ei tästä matematiikan laskutehtävää saa.
Ehkä pohjalla on uusia reittejä,
ei tarvetta kiivetä,
törmätä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti