lauantai 18. tammikuuta 2020

Meitä katsoivat ne
jotka eivät nähneet.

Kuulivat ne
joille ei ollut keinoa mitään sanoa.

Tuntivat, tunsivat.

Tai tunsivatko, tuntivatko sittenkään?
(Ja varmasti kaikilla oli sanottavaa,
en vain osannut kuunnella)

Jätän sinulle taivaanmaalarin hyvästejä,
toivotan takaisin tervetulleeksi ystävän.

Orion nousee aina tähän aikaan vuodesta
räjähtää Betelgeuse tai ei.
Miten pieneksi se tekeekään.
Orion, Orion!






tiistai 14. tammikuuta 2020

Ratsia

Joulukuusi välkkyi sinisenä peruutuspeilissä.
Minulla oli tilaa pysähtyä,
avata ikkuna.

Puhalla tähän!
(Ja tämähän on sinun oma auto näköjään)

Olisiko parempi jos nousisit,
katselisit hetken aikaa
mihin päin kulkea.

Jos se matka on niin pitkä että tarvitset
näitä hevosvoimia,
palaat hakemaan ja suuntaat siiheen suuntaan.
Tässä kohtaa hetki raikasta ilmaa ei varmasti tee pahaa.

Eivät vieneet korttia.
Näkivät muuten vaan.
Ajan sinne minne valot palaa.

lauantai 28. joulukuuta 2019

Itsepäisesti odotin että vuorokausi vaihtuu,
oli uusi ajatus valmiina huomiselle,
näkökulma joka tänään oli etuajassa.

Itsenäisesti huomasin
aika syö ajatuksia.

Riittääkö huomisia näille ajatuksille?

Palavat puut, palaavat

Kytken itseni kaapelikanavilta.
Hautaan sanani kuusen alle,
tai männyn jos se nyt on lähempänä.
En ota vastaan, vihtaan,
mihinkään puskaan,
komentoja olla osa tätä näytelmää.

Joko sauna on lämmin?
Joko on sulatettu pakkasesta viime juhannuksen lehdet,
kaadettu olutta kiuluun
pieksemään löylystä
menneen vuoden haju?
Tyhjennetty virtapankki ja USB?

Välillä on hyvä vain olla hiljaa
kuulla kuinka kenguru kuorsaa.

lauantai 14. joulukuuta 2019

Ovat jalostuneet,
ovat jalostuneet nämä minun ajatukseni.
Niin kuin viini vanhenee tammitynnyrissä,
imee itseensä jalopuun aromin,
hengittää puun läpi itseensä tuoksun
jonka me juomme nenällämme
kun kumarramme lasiimme.

Taivaan läpi
lumihiutale kerää
kaiken mukaansa
ja muuttuu raskaaksi,
ei jaksa enää leijua.

Ovat jalostuneet,
ovat vaikeutuneet nämä minun ajatukseni,
niin kuin viini tyhjenee lasissani
yritän niitä ymmärtää.

sunnuntai 24. marraskuuta 2019

Ihan vielä hetken aikaa,
viikko pari mitä näitä ajanjaksoja onkaan,
pelkääminen on sairautta.

Jeesus tule, oletko valmis?
Teimme Sinulle enemmän vettä missä kävellä.

perjantai 8. marraskuuta 2019

lauantai 2. marraskuuta 2019

Arkkitehti ei nuku koskaan,
arkkitehti ei ole koskaan valveilla.
Loputtomia portaikkoja pitää suunnitella,
kaikki loputtomat ovat vain unta.

Tässä talossa on ovikoodi jota ei suunniteltu,
se rakennettiin jälkeenpäin.

Siitä alusta
kuusitoista askelmaa ylöspäin
ja tiedät että päästäksesi loppuun
minun on pitänyt suunnitella sinut.



tiistai 29. lokakuuta 2019

Näkökulmia

Mihinkä suuntaan,
mihinkä päin,
nyt käännyn kun katsot
minua näin?

Vaihdan kameraasi optiikan
muutan sen kiikariksi
ja käännän toisin päin.

Poista linssit niin näet.

perjantai 4. lokakuuta 2019

Kiitos kun kysyit!
Kaiken tämän keskellä
kun rakennan paperimassasta Kuu-laskeutujaa,
täydennän Sibeliuksen keskenjäänyttä,
puristan sielustani yhden tarinan
Muumiperheeseen
(jonka voi painaa harvinaiseen mukiin).

Kaikki maailman informaatio sataa syliini
eikä minulla ole sateenvarjoa sitä vastaan.

Tai sen puolesta.

Niin että hyvin voin jos kysytään.
Jos.