Tänne tulee hajuja
joita en tunnista.

Täällä kuuluu ääniä
jotka eivät kerro minulle mitään.

Viekää vielä näkönikin.

Tästä eteenpäin on vain tunnusteltava.
Kuten tähän asti.

Ei teräviä esineitä kumiveneeseen

Tähän kohtaan minä laitan nastan.

Painottomana paljussa,
Siriuksen alla, vieressä, kohdalla, reunalla,
kokea äärettömyys.

Kun joku vielä tulostaisi tähtikartan.

Joskus tulee hetki.

Nykyisin entistä useammin
jos minulta kysytään.

Kun tuntuu tärkeämmältä tarkistaa
kasvaako varpaankynnet suoraan,
pitäisikö käydä parturissa.

Kuin miettiä globaaleja lämpömittareita.

Mikä ihme se on
joka pakottaa
katsomaan peiliä
niin läheltä
ettei näe
takana palavaa kiuasta?

Auringonpimennys

Ja siinä me katsoimme
kuuta ja aurinkoa
näkemättä kumpaakaan.

Näköhermoni ovat siirtyneet huuliini.
Huuliisi.

Kai se on se aika
Joka opettaa  

Että ne jotka tekee sinulle hyvää, 

ovat niitä joille haluaa tehdä hyvää.  

Kai se on se aika. 

Todeta että tätä hyvää haluaa loppuelämän. 

Tehdä. Kokea. 

Kokonaisuutena ajatellen
pienen tauon pitäminen
on paikallaan.

Pitää jättää aikaa elämiselle.

Ja sitä, juuri sitä, minä olen tehnyt, ja teen!

Leijoina

Verellä allekirjoitettu sopimus

sitomaan jalat tiukasti maahan,

siihen saakka kun

ne maan alle peitetään. 

Jalkapohjiin implantoidut koukut.

Tarranauhat ja pikaliimat.

Siipien sulat nypitty pois.

Ja vaikka heliumtankitkin tyhjensin,

täällä minä taas leijailen.

Pidän sinusta kiinni ettei huimaisi. 

Kevät

Leikkaan katupölyyn kokoiseni aukon,
mahdut kulkemaan siitä perässä.
Tänään on niin tyyntä.

Emme enää jätä lumeen jälkiä.
Pöly täyttää tyhjiön
nopeammin kuin koivu ehtii saada ajatuksen
että heräisi,
kasvattaisi silmun, lehdet, vastan.

Kun odotamme kirkasta ilmaa,
pehmeitä oksia,
pese roihullasi minusta lika pois.

Kun ottaa huomioon 

luonnonvarojen liikakäytön,  

saastumisen, 

ihmisten eriarvoisuuden, 

vihan ja pelon,

se mitä viivan alle lopulta jää 

on se että minä rakastan sinua!

Sua lähde kaunis katselen

Pintasi väreilee digitaalituulessa,
bittiaaltojen heijastuksissa
satojen satujen saturaatio.

Ja silti minä katson läpi
jokaisen kebab-annoksen,
helteisen lomaparatiisin,
suksien suhinan keväthangilla,

pohjaan, josta puhallan
oman aaltoni,
uudeksi väreeksi pintaan.