Leikkaan katupölyyn kokoiseni aukon,
mahdut kulkemaan siitä perässä.
Tänään on niin tyyntä.
Emme enää jätä lumeen jälkiä.
Pöly täyttää tyhjiön
nopeammin kuin koivu ehtii saada ajatuksen
että heräisi,
kasvattaisi silmun, lehdet, vastan.
Kun odotamme kirkasta ilmaa,
pehmeitä oksia,
pese roihullasi minusta lika pois.
torstai 19. huhtikuuta 2018
perjantai 13. huhtikuuta 2018
torstai 5. huhtikuuta 2018
Sua lähde kaunis katselen
Pintasi väreilee digitaalituulessa,
bittiaaltojen heijastuksissa
satojen satujen saturaatio.
Ja silti minä katson läpi
jokaisen kebab-annoksen,
helteisen lomaparatiisin,
suksien suhinan keväthangilla,
pohjaan, josta puhallan
oman aaltoni,
uudeksi väreeksi pintaan.
bittiaaltojen heijastuksissa
satojen satujen saturaatio.
Ja silti minä katson läpi
jokaisen kebab-annoksen,
helteisen lomaparatiisin,
suksien suhinan keväthangilla,
pohjaan, josta puhallan
oman aaltoni,
uudeksi väreeksi pintaan.
torstai 29. maaliskuuta 2018
Renkaat irtoavat asfaltista
ennen kuin kiitorata päättyy.
Kestää vielä jonkin aikaa
ennen kuin turvavyö-valo sammuu.
Mahanpohjassa tunne painovoimattomuudesta,
voimattomuudesta,
vaikka painan enemmän kuin koskaan.
Tiedän että tällä massalla ei ole muuta mahdollisuutta
kuin kohdata tuo iso järkäle uudestaan.
Ja kun lähtökiihdytyksen adrenaliini sulaa pois,
en ole varma ehdinkö tälle lennolle sittenkään.
ennen kuin kiitorata päättyy.
Kestää vielä jonkin aikaa
ennen kuin turvavyö-valo sammuu.
Mahanpohjassa tunne painovoimattomuudesta,
voimattomuudesta,
vaikka painan enemmän kuin koskaan.
Tiedän että tällä massalla ei ole muuta mahdollisuutta
kuin kohdata tuo iso järkäle uudestaan.
Ja kun lähtökiihdytyksen adrenaliini sulaa pois,
en ole varma ehdinkö tälle lennolle sittenkään.
lauantai 24. maaliskuuta 2018
torstai 22. maaliskuuta 2018
Laivat jotka eivät lähteneet
Laivat jotka eivät lähteneet
palaavat satamaan jota ei rakennettu.
Tyhjentävät saaliinsa
kontteihin joita kukaan ei tuonut paikalle,
vietäväksi kalanjalostustehtaisiin
joiden kivijalat jäivät muuraamatta
betonista jonka kalkkikiveä
ei jaksettu louhia.
Syön mikroaaltouunissa lämmitettyjä kalapuikkoja,
tuijotan tyhjää seinää
näkemättä meren horisonttia,
laivoja jotka eivät palanneet.
palaavat satamaan jota ei rakennettu.
Tyhjentävät saaliinsa
kontteihin joita kukaan ei tuonut paikalle,
vietäväksi kalanjalostustehtaisiin
joiden kivijalat jäivät muuraamatta
betonista jonka kalkkikiveä
ei jaksettu louhia.
Syön mikroaaltouunissa lämmitettyjä kalapuikkoja,
tuijotan tyhjää seinää
näkemättä meren horisonttia,
laivoja jotka eivät palanneet.
torstai 15. maaliskuuta 2018
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)